kersa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakersa (9)
- (halventava) lapsi
- Kersahan se Liisa vasta, mutta hyvä apu äidille pienempien hoidossa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkersɑ/
- tavutus: ker‧sa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kersa | kersat |
genetiivi | kersan | kersojen (kersain) |
partitiivi | kersaa | kersoja |
akkusatiivi | kersa; kersan |
kersat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kersassa | kersoissa |
elatiivi | kersasta | kersoista |
illatiivi | kersaan | kersoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kersalla | kersoilla |
ablatiivi | kersalta | kersoilta |
allatiivi | kersalle | kersoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kersana | kersoina |
translatiivi | kersaksi | kersoiksi |
abessiivi | kersatta | kersoitta |
instruktiivi | – | kersoin |
komitatiivi | – | kersoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kersa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset
muokkaa- Suomessa on myös alueita, joissa kersa ei ole halventava nimitys. Tällaisia alueita on ainakin Alajärvellä.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kersa Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kakara ja kersa. Kotimaisten kielten keskus