kakara
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakakara (12)
- (arkikieltä, halventava) lapsi
- Mölyävät naapurin kakarat.
- (arkikieltä, halventava) poikkeuksellisen lapsellinen aikuinen; kiusoitteleva, näsäviisas, ilkikurinen tms. aikuinen
- (vanhahtava, murteellinen) lantakokkare
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑkɑrɑ/
- tavutus: ka‧ka‧ra
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakara | kakarat |
| genetiivi | kakaran | kakaroiden kakaroitten (kakarain) |
| partitiivi | kakaraa | kakaroita |
| akkusatiivi | kakara; kakaran |
kakarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakarassa | kakaroissa |
| elatiivi | kakarasta | kakaroista |
| illatiivi | kakaraan | kakaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakaralla | kakaroilla |
| ablatiivi | kakaralta | kakaroilta |
| allatiivi | kakaralle | kakaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakarana | kakaroina |
| translatiivi | kakaraksi | kakaroiksi |
| abessiivi | kakaratta | kakaroitta |
| instruktiivi | – | kakaroin |
| komitatiivi | – | kakaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kakara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaAlapuolella olevat käännökset on merkitty tarkistettaviksi. Käännöksien sijoittamisessa tai niiden aitoudessa on ongelmia. Jos käännös on oikea, sijoita se yllä olevista taulukoista oikeaan.
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kakaramainen
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kakara Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kakara ja kersa. Kotimaisten kielten keskus