Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kestävä (10) (komparatiivi kestävämpi, superlatiivi kestävin) (taivutus[luo])

  1. vahva tai luja
    Tämä rakennus on taatusti kestävä.
  2. jokin, joka ei kulu aikojen saatossa
    Tämä päätös kestää.
  3. luonnonvaroja kuluttamaton
    kestävä kehitys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkest̪æʋæ/
  • tavutus: kes‧tä‧vä

Etymologia muokkaa

  • 1. partisiippi verbistä kestää {akt.)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hallankestävä, haponkestävä, iskunkestävä, kestävä kehitys, koinkestävä, kuumankestävä, kuumuudenkestävä, kylmänkestävä, laonkestävä, luodinkestävä, paineenkestävä, palonkestävä, pesunkestävä, säänkestävä, talvenkestävä, tulenkestävä, uuninkestävä

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

kestävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kestää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kestävä kestävät
genetiivi kestävän kestävien
(kestäväin)
partitiivi kestävää kestäviä
akkusatiivi kestävä; kestävän kestävät
sisäpaikallissijat
inessiivi kestävässä kestävissä
elatiivi kestävästä kestävistä
illatiivi kestävään kestäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kestävällä kestävillä
ablatiivi kestävältä kestäviltä
allatiivi kestävälle kestäville
muut sijamuodot
essiivi kestävänä kestävinä
translatiivi kestäväksi kestäviksi
abessiivi kestävättä kestävittä
instruktiivi kestävin
komitatiivi kestävine