kiihko
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kiihko
- kiihkeä, palavan raju tunne t. halu, kiihtymystila; äärimmäinen, kiihkeä aate t. mielipide
- Isänmaallinen kiihko yltyi yltymistään.
- Saarnamiehen silmät paloivat ja hän huohotti kiihkosta saarnatessaan yhtä kiihkoissaan olevalle seurakunnalleen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiːhko/
- tavutus: kiih‧ko
Liittyvät sanat muokkaa
- hehku
- hillitön
- into, intohimo
- kiihkoilla, kiihkoilu, kiihkoilija, kiihkota
- kiihkoton
- kiihkomieli, kiihkomielinen
- kiihko-, kiihkoislamilainen, kiihkokansallinen
- -kiihkoinen, kansalliskiihkoinen, uskonkiihkoinen
- kiihtymystila
- kuumeinen
- palo
Yhdydyssanat muokkaa
huvittelukiihko, kansalliskiihko, lukemiskiihko, metsästyskiihko, naimakiihko, pelikiihko, puoluekiihko, sotakiihko, uskonkiihko