kiihko

Suomi

Substantiivi

kiihko (1)

kiihkeä, palavan raju tunne t. halu, kiihtymystila; äärimmäinen, kiihkeä aate t. mielipide
Isänmaallinen kiihko yltyi yltymistään.

Saarnamiehen silmät paloivat ja hän huohotti kiihkosta saarnatessaan yhtä kiihkoissaan olevalle seurakunnalleen.

Ääntäminen

IPA: /ˈkiːhko/
tavutus: kiih‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiihko	kiihkot
genetiivi	kiihkon	kiihkojen
partitiivi	kiihkoa	kiihkoja
akkusatiivi	kiihko; kiihkon	kiihkot
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiihkossa	kiihkoissa
elatiivi	kiihkosta	kiihkoista
illatiivi	kiihkoon	kiihkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiihkolla	kiihkoilla
ablatiivi	kiihkolta	kiihkoilta
allatiivi	kiihkolle	kiihkoille
muut sijamuodot
essiivi	kiihkona	kiihkoina
translatiivi	kiihkoksi	kiihkoiksi
abessiivi	kiihkotta	kiihkoitta
instruktiivi	–	kiihkoin
komitatiivi	–	kiihkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiihko-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

hehku
hillitön
into, intohimo
kiihkoilla, kiihkoilu, kiihkoilija, kiihkota
kiihkoton
kiihkomieli, kiihkomielinen
kiihko-, kiihkoislamilainen, kiihkokansallinen
-kiihkoinen, kansalliskiihkoinen, uskonkiihkoinen
kiihtymystila
kuumeinen
palo

Yhdydyssanat

huvittelukiihko, kansalliskiihko, lukemiskiihko, metsästyskiihko, naimakiihko, pelikiihko, puoluekiihko, sotakiihko, uskonkiihko

Aiheesta muualla

kiihko Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kiihko&oldid=4643989”