koetus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakoetus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkoet̪us/
- tavutus: ko‧e‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koetus | koetukset |
| genetiivi | koetuksen | koetusten koetuksien |
| partitiivi | koetusta | koetuksia |
| akkusatiivi | koetus; koetuksen |
koetukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koetuksessa | koetuksissa |
| elatiivi | koetuksesta | koetuksista |
| illatiivi | koetukseen | koetuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koetuksella | koetuksilla |
| ablatiivi | koetukselta | koetuksilta |
| allatiivi | koetukselle | koetuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koetuksena | koetuksina |
| translatiivi | koetukseksi | koetuksiksi |
| abessiivi | koetuksetta | koetuksitta |
| instruktiivi | – | koetuksin |
| komitatiivi | – | koetuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koetukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
koetus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. ponnistelua tai kestävyyttä vaativa suoritus
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa[ponnistelua tai kestävyyttä vaativa suoritus]: koitos
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- koetus Kielitoimiston sanakirjassa