Wikipedia
Katso artikkeli Korkki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Korkki

Substantiivi

muokkaa

korkki (5-A)[1]

  1. korkkitammesta saatava materiaali
  2. muovista, metallista tai luonnonkorkista tehty sulkemiseen käytettävä tulppa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkorkːi/
  • tavutus: kork‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korkki korkit
genetiivi korkin korkkien
(korkkein)
partitiivi korkkia korkkeja
akkusatiivi korkki;
korkin
korkit
sisäpaikallissijat
inessiivi korkissa korkeissa
elatiivi korkista korkeista
illatiivi korkkiin korkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korkilla korkeilla
ablatiivi korkilta korkeilta
allatiivi korkille korkeille
muut sijamuodot
essiivi korkkina korkkeina
translatiivi korkiksi korkeiksi
abessiivi korkitta korkeitta
instruktiivi korkein
komitatiivi korkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo korki-
vahva vartalo korkki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kierrekorkki, korkinaukaisin, korkinavaaja, korkinkappale, korkkiaine, korkkieriste, korkkihuokonen, korkkijauhe, korkkijälsi, korkkikaarna, korkkikerros, korkkikivi, korkkikoho, korkkikuori, korkkilevy, korkkilevy, korkkimatto, korkkipallo, korkkipohja, korkkipuu, korkkipyssy, korkkirouhe, korkkiruuvi, korkkisolu, korkkisolukko, korkkitammi, korkkitehdas, korkkitulppa, korkkitäyte, kruunukorkki, luonnonkorkki, pullonkorkki, repäisykorkki, turvakorkki

Idiomit

muokkaa
  • panna/laittaa korkki kiinni lopettaa alkoholin käyttö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • korkki Kielitoimiston sanakirjassa
  • korkki Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A