Wikipedia
Katso artikkeli Korpraali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

korpraali (6)

  1. useiden eri maiden asevoimien käyttämä miehistön sotilasarvo

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkorprɑːli/
  • tavutus: korp‧raa‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korpraali korpraalit
genetiivi korpraalin korpraalien
korpraaleiden
korpraaleitten
partitiivi korpraalia korpraaleita
korpraaleja
akkusatiivi korpraali;
korpraalin
korpraalit
sisäpaikallissijat
inessiivi korpraalissa korpraaleissa
elatiivi korpraalista korpraaleista
illatiivi korpraaliin korpraaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korpraalilla korpraaleilla
ablatiivi korpraalilta korpraaleilta
allatiivi korpraalille korpraaleille
muut sijamuodot
essiivi korpraalina korpraaleina
translatiivi korpraaliksi korpraaleiksi
abessiivi korpraalitta korpraaleitta
instruktiivi korpraalein
komitatiivi korpraaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korpraali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< ruotsi < ranska[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.