kulo
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- tulipalo luonnonvaraisella alueella; metsäpalo, maastopalo
- kuivunut heinikko
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkulo/
- tavutus: ku‧lo
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulo | kulot |
| genetiivi | kulon | kulojen |
| partitiivi | kuloa | kuloja |
| akkusatiivi | kulo; kulon |
kulot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulossa | kuloissa |
| elatiivi | kulosta | kuloista |
| illatiivi | kuloon | kuloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulolla | kuloilla |
| ablatiivi | kulolta | kuloilta |
| allatiivi | kulolle | kuloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulona | kuloina |
| translatiivi | kuloksi | kuloiksi |
| abessiivi | kulotta | kuloitta |
| instruktiivi | – | kuloin |
| komitatiivi | – | kuloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. tulipalo luonnonvaraisella alueella
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: kulottamaton, kulotettu, kulottumaton, kulottunut
- substantiivit: kulottaminen, kulotus
- verbit: kulottaa, kulottua, kuloutua
Yhdyssanat muokkaa
alakulo, kuloalue, kuloheinä, kulohyyppä, kulokerttuli, kulokirvinen, kulopyyjuoksija, kulorastas, kuloruoho, kulosammal, kulovahinko, kulovalkea
Aiheesta muualla muokkaa
Esperanto muokkaa
Substantiivi muokkaa
kulo
Ido muokkaa
Substantiivi muokkaa
kulo
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1