Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

laho (1) (komparatiivi lahompi, superlatiivi lahoin) (taivutus[luo])

  1. varsinkin puusta: sellainen joka on lahoinen, lahonnut

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑho/
  • tavutus: la‧ho

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Idiomit muokkaa

  • latvasta laho – tarkoittaa hölmöä ihmistä

Aiheesta muualla muokkaa

  • laho Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

laho (1)

  1. lahoamisen seurauksena syntyvien rakennemuutosten aiheuttama puun hajoamisen tila, jolla on erilaisia ilmenemismuotoja
    Puutavaran laho aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laho lahot
genetiivi lahon lahojen
partitiivi lahoa lahoja
akkusatiivi laho;
lahon
lahot
sisäpaikallissijat
inessiivi lahossa lahoissa
elatiivi lahosta lahoista
illatiivi lahoon lahoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laholla lahoilla
ablatiivi laholta lahoilta
allatiivi laholle lahoille
muut sijamuodot
essiivi lahona lahoina
translatiivi lahoksi lahoiksi
abessiivi lahotta lahoitta
instruktiivi lahoin
komitatiivi lahoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laho-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

juurilaho, lahokanto, lahokoira, lahokuoriainen, lahonesto, lahonestoaine, lahontorjunta, lahopuu, lahorusokas, lahosammal, lahosuoja, lahosuoja-aine, lahosuojaus, lahovika, lahovikaisuus, latvalaho, rengaslaho, ruskolaho, sydänlaho

Aiheesta muualla muokkaa

  • laho Kielitoimiston sanakirjassa