SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

laho (1) (komparatiivi lahompi, superlatiivi lahoin) (taivutus[luo])

  1. varsinkin puusta: sellainen missä on lahoa, lahoinen, lahonnut

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈlɑho/
  • tavutus: la‧ho

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • latvasta laho – tarkoittaa hölmöä ihmistä

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • laho Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

laho (1)

  1. lahoamisen seurauksena syntyvien rakennemuutosten aiheuttama puun hajoamisen tila, jolla on erilaisia ilmenemismuotoja
    Puutavaran laho aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laho lahot
genetiivi lahon lahojen
partitiivi lahoa lahoja
akkusatiivi laho;
lahon
lahot
sisäpaikallissijat
inessiivi lahossa lahoissa
elatiivi lahosta lahoista
illatiivi lahoon lahoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laholla lahoilla
ablatiivi laholta lahoilta
allatiivi laholle lahoille
muut sijamuodot
essiivi lahona lahoina
translatiivi lahoksi lahoiksi
abessiivi lahotta lahoitta
instruktiivi lahoin
komitatiivi lahoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laho-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
VieruskäsitteetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

juurilaho, lahokanto, lahokoira, lahokuoriainen, lahonesto, lahonestoaine, lahontorjunta, lahopuu, lahorusokas, lahosammal, lahosuoja, lahosuoja-aine, lahosuojaus, lahovika, lahovikaisuus, latvalaho, rengaslaho, ruskolaho, sydänlaho

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • laho Kielitoimiston sanakirjassa