Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

luikka (10-A)

  1. mikä tahansa luikkien suvun (Eleocharis) kasvi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlui̯kːɑ/
  • tavutus: luik‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luikka luikat
genetiivi luikan luikkien
(luikkain)
partitiivi luikkaa luikkia
akkusatiivi luikka;
luikan
luikat
sisäpaikallissijat
inessiivi luikassa luikissa
elatiivi luikasta luikista
illatiivi luikkaan luikkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luikalla luikilla
ablatiivi luikalta luikilta
allatiivi luikalle luikille
muut sijamuodot
essiivi luikkana luikkina
translatiivi luikaksi luikiksi
abessiivi luikatta luikitta
instruktiivi luikin
komitatiivi luikkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luika-
vahva vartalo luikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

rantaluikka, tupasluikka

Anagrammit muokkaa

ilkkua, laikku, laukki