laukki
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- hevosen päässä oleva leveä, valkoinen juova, joka ulottuu otsasta turvalle
- hevonen, jolla on ym. juova päässään
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑukːi/
- tavutus: lauk‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laukki | laukit |
| genetiivi | laukin | laukkien (laukkein) |
| partitiivi | laukkia | laukkeja |
| akkusatiivi | laukki; laukin |
laukit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laukissa | laukeissa |
| elatiivi | laukista | laukeista |
| illatiivi | laukkiin | laukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laukilla | laukeilla |
| ablatiivi | laukilta | laukeilta |
| allatiivi | laukille | laukeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laukkina | laukkeina |
| translatiivi | laukiksi | laukeiksi |
| abessiivi | laukitta | laukeitta |
| instruktiivi | – | laukein |
| komitatiivi | – | laukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lauki- | |
| vahva vartalo | laukki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaabalttilainen laina[1]
Käännökset
muokkaa2. hevonen, jolla on laukki päässään
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAnagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- laukki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.