Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

luonnos (39)

  1. taideteoksen, kirjoituksen tms. (nopeasti tehty) suunnitelma, hahmotelma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈluonːos/
  • tavutus: luon‧nos

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luonnos luonnokset
genetiivi luonnoksen luonnosten
luonnoksien
partitiivi luonnosta luonnoksia
akkusatiivi luonnos;
luonnoksen
luonnokset
sisäpaikallissijat
inessiivi luonnoksessa luonnoksissa
elatiivi luonnoksesta luonnoksista
illatiivi luonnokseen luonnoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luonnoksella luonnoksilla
ablatiivi luonnokselta luonnoksilta
allatiivi luonnokselle luonnoksille
muut sijamuodot
essiivi luonnoksena luonnoksina
translatiivi luonnokseksi luonnoksiksi
abessiivi luonnoksetta luonnoksitta
instruktiivi luonnoksin
komitatiivi luonnoksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luonnokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luonnos-

Etymologia muokkaa

Daniel Europaeuksen| ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassaan (1853) esittämä uudissana[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

karttaluonnos, kipsiluonnos, kirjeluonnos, luonnosarkki, luonnosaste, luonnosehdotus, luonnoskilpailu, luonnoskirja, luonnoslehtiö, luonnospaperi, luonnospiirustus, luonnosvaihe, luonnosvihko, sopimusluonnos

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).