mandaatti

Suomi

Substantiivi

mandaatti (5-C)

toimeksianto, toimeksisaanti, valtuutus, etenkin demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatu oikeutus johtaa maata
Presidentti Kabila nimittää väliaikaishallituksen, jonka mandaatti kestää siihen saakka, kunnes demokraattiset vaalit on määrä järjestää kahden vuoden kuluttua.
maalle annettu valtuus hallita jotakin toista maata tai aluetta
YK:n turvallisuusneuvosto on äänestänyt tiistaina Yhdysvaltain johtamien joukkojen mandaatista Irakissa.
mandaatilla hallittu huoltohallintoalue
Brittiläinen Palestiinan mandaatti
oikeudellinen toimeksianto

Ääntäminen

IPA: [ˈmɑ̝ndɑ̝ːt̪ːi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mandaatti	mandaatit
genetiivi	mandaatin	mandaattien (mandaattein)
partitiivi	mandaattia	mandaatteja
akkusatiivi	mandaatti; mandaatin	mandaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi	mandaatissa	mandaateissa
elatiivi	mandaatista	mandaateista
illatiivi	mandaattiin	mandaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mandaatilla	mandaateilla
ablatiivi	mandaatilta	mandaateilta
allatiivi	mandaatille	mandaateille
muut sijamuodot
essiivi	mandaattina	mandaatteina
translatiivi	mandaatiksi	mandaateiksi
abessiivi	mandaatitta	mandaateitta
instruktiivi	–	mandaatein
komitatiivi	–	mandaatteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	mandaati-
vahva vartalo	mandaatti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. toimeksianto, toimeksisaanti, valtuutus, etenkin demokraattisessa järjestelmässä kansalta saatu oikeutus johtaa maata

bosnia: mandat m.
englanti: mandate
espanja: mandato
italia: mandato
kroaatti: mandat m.
puola: mandat m.
ranska: mandat m.

romania: mandat n.
ruotsi: mandat
saksa: Mandat n.
serbia: mandat, мандат m.
sloveeni: mandat m.
tšekki: mandát m.
venäjä: мандат

Liittyvät sanat

legitimiteetti

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

mandaatti Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=mandaatti&oldid=4439589”