Katso myös: mašto
Wikipedia
Katso artikkeli Masto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Laivan masto [1]
 
Radiomasto [2]

Substantiivi

muokkaa

masto (1)

  1. (merenkulku) purjelaivan takilan eli rikin päävaruste, johon purjeet kiinnitetään
    Masto on aluksen kiinteän takilan tärkein osa.
    Konealuksen mastot kannattavat kulkuvaloja ja lastipuomeja.
  2. (arkkitehtuuri), (tekniikka) korkea rakennelma, jonka huipulla on esimerkiksi antenni; radiomasto
    Masto voi olla ns. vapaasti seisova tai harustettu.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmɑst̪o/
  • tavutus: mas‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi masto mastot
genetiivi maston mastojen
partitiivi mastoa mastoja
akkusatiivi masto;
maston
mastot
sisäpaikallissijat
inessiivi mastossa mastoissa
elatiivi mastosta mastoista
illatiivi mastoon mastoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mastolla mastoilla
ablatiivi mastolta mastoilta
allatiivi mastolle mastoille
muut sijamuodot
essiivi mastona mastoina
translatiivi mastoksi mastoiksi
abessiivi mastotta mastoitta
instruktiivi mastoin
komitatiivi mastoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo masto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alamasto, antennimasto, apinamasto, fokkamasto, harusmasto, isomasto, keskimasto, keulamasto, linkkimasto, mastodontti, mastojalka, mastoliikki, mastonhuippu, mastonkaulus, mastonkenkä, mastoputki, mastovalo, mesaanimasto, perämasto, radiomasto, teemasto

Aiheesta muualla

muokkaa
  • masto Kielitoimiston sanakirjassa