takila
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaatakila (13)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑ.ki.lɑ/
- tavutus: ta‧ki‧la
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takila | takilat |
| genetiivi | takilan | takiloiden takiloitten takilojen (takilain) |
| partitiivi | takilaa | takiloita takiloja |
| akkusatiivi | takila; takilan |
takilat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takilassa | takiloissa |
| elatiivi | takilasta | takiloista |
| illatiivi | takilaan | takiloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takilalla | takiloilla |
| ablatiivi | takilalta | takiloilta |
| allatiivi | takilalle | takiloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takilana | takiloina |
| translatiivi | takilaksi | takiloiksi |
| abessiivi | takilatta | takiloitta |
| instruktiivi | – | takiloin |
| komitatiivi | – | takiloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takila- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- takila Kielitoimiston sanakirjassa