menekki

Suomi

Substantiivi

menekki (5-A)

se, että jokin menee kaupaksi
se määrä, mitä jotakin menee kaupaksi
kulutus; määrä joka kuluu johonkin tuotteeseen tai toimintaan
maalin menekki neliömetriä kohti

Ääntäminen

IPA: /ˈmenekːi/
tavutus: me‧nek‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	menekki	menekit
genetiivi	menekin	menekkien (menekkein)
partitiivi	menekkiä	menekkejä
akkusatiivi	menekki; menekin	menekit
sisäpaikallissijat
inessiivi	menekissä	menekeissä
elatiivi	menekistä	menekeistä
illatiivi	menekkiin	menekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	menekillä	menekeillä
ablatiivi	menekiltä	menekeiltä
allatiivi	menekille	menekeille
muut sijamuodot
essiivi	menekkinä	menekkeinä
translatiivi	menekiksi	menekeiksi
abessiivi	menekittä	menekeittä
instruktiivi	–	menekein
komitatiivi	–	menekkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	meneki-
vahva vartalo	menekki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi mennä (vokaalivartalo mene-) + johdin -kki

Käännökset

1. se, että jokin menee kaupaksi

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. se määrä, mitä jotakin menee kaupaksi

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

menekki Kielitoimiston sanakirjassa