Wikipedia
Katso artikkeli Menestys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

menestys (39)[1]

  1. onnistumisen ja menestymisen toteutuma
    Alexander Stubbin mielestä toisen menestys ei ole toiselta pois.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmenest̪ys/
  • tavutus: me‧nes‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi menestys menestykset
genetiivi menestyksen menestysten
menestyksien
partitiivi menestystä menestyksiä
akkusatiivi menestys;
menestyksen
menestykset
sisäpaikallissijat
inessiivi menestyksessä menestyksissä
elatiivi menestyksestä menestyksistä
illatiivi menestykseen menestyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi menestyksellä menestyksillä
ablatiivi menestykseltä menestyksiltä
allatiivi menestykselle menestyksille
muut sijamuodot
essiivi menestyksenä menestyksinä
translatiivi menestykseksi menestyksiksi
abessiivi menestyksettä menestyksittä
instruktiivi menestyksin
komitatiivi menestyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo menestykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
menestys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä menestyä (menesty- + -s)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

arvostelumenestys, jymymenestys, jättiläismenestys, jättimenestys, koulumenestys, maailmanmenestys, menestysartikkeli, menestyselokuva, menestysiskelmä, menestysromaani, menestystarina, menestysteologi, menestysteologia, menestysteos, myyntimenestys, vaalimenestys, yleisömenestys

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39