nokkakolari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanokkakolari (6)
- autojen törmääminen toisiinsa keulat edellä vastakkaisista suunnista
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnokːɑˌkolɑri/
- tavutus: nok‧ka‧ko‧la‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nokkakolari | nokkakolarit |
| genetiivi | nokkakolarin | nokkakolarien nokkakolareiden nokkakolareitten |
| partitiivi | nokkakolaria | nokkakolareita nokkakolareja |
| akkusatiivi | nokkakolari; nokkakolarin |
nokkakolarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nokkakolarissa | nokkakolareissa |
| elatiivi | nokkakolarista | nokkakolareista |
| illatiivi | nokkakolariin | nokkakolareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nokkakolarilla | nokkakolareilla |
| ablatiivi | nokkakolarilta | nokkakolareilta |
| allatiivi | nokkakolarille | nokkakolareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nokkakolarina | nokkakolareina |
| translatiivi | nokkakolariksi | nokkakolareiksi |
| abessiivi | nokkakolaritta | nokkakolareitta |
| instruktiivi | – | nokkakolarein |
| komitatiivi | – | nokkakolareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nokkakolari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. törmääminen keulat edellä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- nokkakolari Kielitoimiston sanakirjassa