nokka
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- (anatomia) linnun tai nokkaeläimen ulkoneva sarveisaineesta muodostunut leukaosa
- avonaisen astian laidassa oleva ulkonema, joka helpottaa nesteen kaatamista astiasta
- (arkikieltä) nenä
- lyödä nokkaan
- (tekniikka) nokka-akselin uloke, joka akselin pyöriessä painaa moottorin venttiilit auki
- nokkien (Clianthus) suvun kasvi
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈnokːɑ/
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nokka | nokat |
genetiivi | nokan | nokkien (nokkain) |
partitiivi | nokkaa | nokkia |
akkusatiivi | nokka; nokan |
nokat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nokassa | nokissa |
elatiivi | nokasta | nokista |
illatiivi | nokkaan | nokkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nokalla | nokilla |
ablatiivi | nokalta | nokilta |
allatiivi | nokalle | nokille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nokkana | nokkina |
translatiivi | nokaksi | nokiksi |
abessiivi | nokatta | nokitta |
instruktiivi | – | nokin |
komitatiivi | – | nokkine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
2. astian
|
3. nenä
Ks. nenä |
Liittyvät sanatMuokkaa
käyränokkainen, kippuranokkainen, koukkunokkainen, nirppanokkainen, -nokkainen, pikinokkainen, pitkänokkainen, räkänokkainen,
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: nokallinen, nokkava
- adverbit: nokakkain, nokatusten, nokikkain, nokitusten, nokkavasti
- substantiivit: nokkavuus, nokitus
- verbit: nokkaista, nokkia, nokittaa
YhdyssanatMuokkaa
keltanokka, kippuranokka, koukkunokka, kurjennokka, linnunnokka, niemennokka, nirppanokka, nokka-akseli, nokkaeläin, nokkahuilu, nokkakannu, nokkakenkä, nokkakolari, nokkakytkin, nokkamies, nokkapannu, nokkapokka, nokkapyörä, nokkaunet, nokkavarpunen, piikkinokka, pikinokka, pottunokka, pystynokka, raatelunokka, räkänokka, tippanokka, vesinokka, vuohennokka
IdiomitMuokkaa
vetää nokasta
Aiheesta muuallaMuokkaa
- nokka Kielitoimiston sanakirjassa