nokka

Substantiivi

muokkaa

nokka (10-A) (monikko nokat)

  1. (anatomia) linnun tai nokkaeläimen ulkoneva sarveisaineesta muodostunut leukaosa
  2. astian laidassa oleva putki tai ulkonema, joka helpottaa nesteen kaatamista astiasta
  3. (arkikieltä) nenä
    lyödä nokkaan
    kulkee nokka pystyssä
  4. (kuvaannollisesti) jonkin kärki t. uloin osa
    niemen nokka
    tikun nokassa
    istuu kannon nokassa
  5. (tekniikka) nokka-akselin uloke, joka akselin pyöriessä painaa moottorin venttiilit auki
  6. (kasvitiede) nokkien (Clianthus) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnokːɑ/
  • tavutus: nok‧ka

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • olla nokan koputtamista — olla aihetta kritiikkiin
    Tehdään niin, niin kenelläkään ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista.
  • pistää / työntää nokkansasekaantua toisten asioihin
  • vetää nokastahuijata, juksata

Aiheesta muualla

muokkaa
  • nokka Kielitoimiston sanakirjassa
  • nokka Tieteen termipankissa
  • nokka Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 581 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa