nollakohta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (matematiikka) koordinaatiston leikkauspiste, jossa suora tai käyrä leikkaa akselin (nollakohtia voi olla useampia)
- y-akselin nollakohta, x-akselin nollakohta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnolːɑˌkoht̪ɑ/
- tavutus: nol‧la‧koh‧ta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nollakohta | nollakohdat |
| genetiivi | nollakohdan | nollakohtien (nollakohtain) |
| partitiivi | nollakohtaa | nollakohtia |
| akkusatiivi | nollakohta; nollakohdan |
nollakohdat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nollakohdassa | nollakohdissa |
| elatiivi | nollakohdasta | nollakohdista |
| illatiivi | nollakohtaan | nollakohtiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nollakohdalla | nollakohdilla |
| ablatiivi | nollakohdalta | nollakohdilta |
| allatiivi | nollakohdalle | nollakohdille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nollakohtana | nollakohtina |
| translatiivi | nollakohdaksi | nollakohdiksi |
| abessiivi | nollakohdatta | nollakohditta |
| instruktiivi | – | nollakohdin |
| komitatiivi | – | nollakohtine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nollakohda- | |
| vahva vartalo | nollakohta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista nolla ja kohta
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- nollakohta Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-F