osoittaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (matematiikka) murtoluvun jakoviivan yläpuolella oleva luku tai lauseke.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈosoi̯t̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: o‧soit‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | osoittaja | osoittajat |
genetiivi | osoittajan | osoittajien (osoittajain) |
partitiivi | osoittajaa | osoittajia |
akkusatiivi | osoittaja; osoittajan |
osoittajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | osoittajassa | osoittajissa |
elatiivi | osoittajasta | osoittajista |
illatiivi | osoittajaan | osoittajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | osoittajalla | osoittajilla |
ablatiivi | osoittajalta | osoittajilta |
allatiivi | osoittajalle | osoittajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | osoittajana | osoittajina |
translatiivi | osoittajaksi | osoittajiksi |
abessiivi | osoittajatta | osoittajitta |
instruktiivi | – | osoittajin |
komitatiivi | – | osoittajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | osoittaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10