Wikipedia
Katso artikkeli Pauna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pauna (9)

  1. anglosaksinen painon yksikkö, naula
  2. (jousiammunta) jousen vetojäykkyys paunoina ilmaistuna

Substantiivi

muokkaa

pauna (9)

  1. (vanhentunut) kontti, reppu, laukku

Huomautukset

muokkaa
  • vanhoissa sanakirjoissa esiintynyt sana, mahdollisesti laina virosta; kts. paun

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑu̯nɑ/, [ˈpɑ̝unɑ̝]
  • tavutus: pau‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pauna paunat
genetiivi paunan paunojen
(paunain)
partitiivi paunaa paunoja
akkusatiivi pauna;
paunan
paunat
sisäpaikallissijat
inessiivi paunassa paunoissa
elatiivi paunasta paunoista
illatiivi paunaan paunoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paunalla paunoilla
ablatiivi paunalta paunoilta
allatiivi paunalle paunoille
muut sijamuodot
essiivi paunana paunoina
translatiivi paunaksi paunoiksi
abessiivi paunatta paunoitta
instruktiivi paunoin
komitatiivi paunoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pauna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pauna Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

pauna

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta paun
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta paun
  3. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta paun