Wikipedia
Katso artikkeli Kontti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

 
[3] Kontti

SubstantiiviMuokkaa

kontti (5-C)

  1. tuohisuikaleista tai päreistä punottu selässä pidettävä repun tapainen kannin
  2. rahtauksessa käytetty standardimittainen tavaran kuljetussäiliö
  3. (puhekieltä) 24 tölkin olutlava
    Tuopas minulle se kontti, niin vedetään sitten kunnon lärvit!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkont̪ːi/, [ˈko̞n̪t̪̪ːi]
  • tavutus: kont‧ti

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kontti kontit
genetiivi kontin konttien
partitiivi konttia kontteja
akkusatiivi kontti;
kontin
kontit
sisäpaikallissijat
inessiivi kontissa konteissa
elatiivi kontista konteista
illatiivi konttiin kontteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kontilla konteilla
ablatiivi kontilta konteilta
allatiivi kontille konteille
muut sijamuodot
essiivi konttina kontteina
translatiivi kontiksi konteiksi
abessiivi kontitta konteitta
instruktiivi kontein
komitatiivi kontteine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kissankontti, kontinkieli, kontinsuu, konttialus, konttijuna, konttikuljetus, konttilaiva, konttiliikenne, konttinosturi, konttisatama, konttiukko, konttivaunu, kuljetuskontti, pukinkontti, takakontti, tikankontti, tuohikontti

SubstantiiviMuokkaa

kontti (5-C)

  1. (anatomia, murteellinen) polven alapuolinen jalan osa, tois. koko jalka
    Kettu tarttui jänistä kontista.
    Loukkasiks sää konttis pahastenki?
    Piehtaroiva hevonen makasi hetken kontit pystyssä
  2. poron sääriluu
  3. (rakennustekniikka) kattopiirun alaosaa tukeva, välikattoon vinosti nojautuva kannatinpuu

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kissankontti, kontinkieli, konttiluu, konttipuu

IdiomitMuokkaa

  • katsoa kuin lehmä uutta konttia - töllistellä hämmästyneenä

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kontti Kielitoimiston sanakirjassa