penikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpenikːɑ/
- tavutus: pe‧nik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | penikka | penikat |
genetiivi | penikan | penikoiden penikoitten penikkojen (penikkain) |
partitiivi | penikkaa | penikoita penikkoja |
akkusatiivi | penikka; penikan |
penikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | penikassa | penikoissa |
elatiivi | penikasta | penikoista |
illatiivi | penikkaan | penikkoihin penikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | penikalla | penikoilla |
ablatiivi | penikalta | penikoilta |
allatiivi | penikalle | penikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | penikkana | penikkoina penikoina |
translatiivi | penikaksi | penikoiksi |
abessiivi | penikatta | penikoitta |
instruktiivi | – | penikoin |
komitatiivi | – | penikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | penika- | |
vahva vartalo | penikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: penikkamainen
Yhdyssanat
muokkaahuoranpenikka, karhunpenikka, kissanpenikka, koiranpenikka, penikkatauti
Aiheesta muualla
muokkaa- penikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A