penska

Suomi

Substantiivi

penska (9)

(arkikieltä, usein halventava) lapsi

Ääntäminen

IPA: /ˈpenskɑ/
tavutus: pens‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	penska	penskat
genetiivi	penskan	penskojen (penskain)
partitiivi	penskaa	penskoja
akkusatiivi	penska; penskan	penskat
sisäpaikallissijat
inessiivi	penskassa	penskoissa
elatiivi	penskasta	penskoista
illatiivi	penskaan	penskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	penskalla	penskoilla
ablatiivi	penskalta	penskoilta
allatiivi	penskalle	penskoille
muut sijamuodot
essiivi	penskana	penskoina
translatiivi	penskaksi	penskoiksi
abessiivi	penskatta	penskoitta
instruktiivi	–	penskoin
komitatiivi	–	penskoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	penska-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. lapsi

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

penska Kielitoimiston sanakirjassa