pilttuu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapilttuu (17)
- hevosen tallissa oleva parsi, joka on yhdeltä sivulta avoin ja jossa hevonen on kytketty päästään kiinni riimulla.
- Huom. Pilttuu-sanaa käytetään virheellisesti myös karsinasta, jossa hevonen voi liikkua ja kääntyä vapaasti.
- (kuvaannollisesti, kilpa-autoilu) etenkin F1-kisoissa tietyn tallin varikon paikka kilpa-autolleen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpilt̪ːuː/
- tavutus: pilt‧tuu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilttuu | pilttuut |
| genetiivi | pilttuun | pilttuiden pilttuitten |
| partitiivi | pilttuuta | pilttuita |
| akkusatiivi | pilttuu; pilttuun |
pilttuut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilttuussa | pilttuissa |
| elatiivi | pilttuusta | pilttuista |
| illatiivi | pilttuuseen | pilttuisiin (pilttuihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilttuulla | pilttuilla |
| ablatiivi | pilttuulta | pilttuilta |
| allatiivi | pilttuulle | pilttuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilttuuna | pilttuina |
| translatiivi | pilttuuksi | pilttuiksi |
| abessiivi | pilttuutta | pilttuitta |
| instruktiivi | – | pilttuin |
| komitatiivi | – | pilttuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pilttuu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaruotsalainen tai norjalainen laina, vrt. ruotsin spilta, (vanha) spilt, spilte, suomenruotsin spiltu, norjan spiltog[1]
Käännökset
muokkaa1. hevosen parsi
|