pipana
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapipana (12)
- (arkikieltä) jokin pieni, pyöreä kuten papana, pieni marja, peruna tai omena
- (arkikieltä) pieni lapsi
- (lastenkieltä) papana
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpipɑnɑ/
- tavutus: pi‧pa‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pipana | pipanat |
| genetiivi | pipanan | pipanoiden pipanoitten (pipanain) |
| partitiivi | pipanaa | pipanoita |
| akkusatiivi | pipana; pipanan |
pipanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pipanassa | pipanoissa |
| elatiivi | pipanasta | pipanoista |
| illatiivi | pipanaan | pipanoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pipanalla | pipanoilla |
| ablatiivi | pipanalta | pipanoilta |
| allatiivi | pipanalle | pipanoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pipanana | pipanoina |
| translatiivi | pipanaksi | pipanoiksi |
| abessiivi | pipanatta | pipanoitta |
| instruktiivi | – | pipanoin |
| komitatiivi | – | pipanoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pipana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pipana Kielitoimiston sanakirjassa
- pipana Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 58 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Lähteet
muokkaa- Kirsti Aapala: Meidän lapset ja naapurin kakarat. Kielikello, 2018, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
Substantiivi
muokkaapipana
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta pipa