pirtti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- pieni hirsistä tehty, alkuaan sisään lämpiävä asuinrakennus
- Pohjois-Suomessa pirtit ovat olleet yksihuoneisia tupia.
- maalaistalon iso oleskelu- ja työhuone
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpirt̪ːi/
- tavutus: pirt‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pirtti | pirtit |
| genetiivi | pirtin | pirttien (pirttein) |
| partitiivi | pirttiä | pirttejä |
| akkusatiivi | pirtti; pirtin |
pirtit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pirtissä | pirteissä |
| elatiivi | pirtistä | pirteistä |
| illatiivi | pirttiin | pirtteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pirtillä | pirteillä |
| ablatiivi | pirtiltä | pirteiltä |
| allatiivi | pirtille | pirteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pirttinä | pirtteinä |
| translatiivi | pirtiksi | pirteiksi |
| abessiivi | pirtittä | pirteittä |
| instruktiivi | – | pirtein |
| komitatiivi | – | pirtteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pirti- | |
| vahva vartalo | pirtti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
slaavilainen laina[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (maatalon päähuone) tupa
Yhdyssanat muokkaa
piilopirtti, pirttihirmu, pirttikalusto, pirttiviljelys, savupirtti
Aiheesta muualla muokkaa
- pirtti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.