Substantiivi

muokkaa

predikaatti (5-C)

Katso artikkeli Predikaatti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (kielitiede) lauseen pääjäsen, lauseen persoonamuotoinen verbi
  2. (logiikka) avoin lause, lause, jonka totuusarvo riippuu yhdestä tai useammasta muuttujasta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈprediˌkɑ̝ːt̪ːi]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi predikaatti predikaatit
genetiivi predikaatin predikaattien
(predikaattein)
partitiivi predikaattia predikaatteja
akkusatiivi predikaatti;
predikaatin
predikaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi predikaatissa predikaateissa
elatiivi predikaatista predikaateista
illatiivi predikaattiin predikaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi predikaatilla predikaateilla
ablatiivi predikaatilta predikaateilta
allatiivi predikaatille predikaateille
muut sijamuodot
essiivi predikaattina predikaatteina
translatiivi predikaatiksi predikaateiksi
abessiivi predikaatitta predikaateitta
instruktiivi predikaatein
komitatiivi predikaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo predikaati-
vahva vartalo predikaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

predikatiivi

Synonyymit
muokkaa
  • (lauseen persoonamuotoinen verbi) maine (harvinainen)
Yhdyssanat
muokkaa

predikaattilause, predikaattilogiikka, predikaattiosa

Vieruskäsitteet
muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa