[1] puomi [2] masto [3] purje [13] ploki

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

puomi (5)

  1. kulkuväylän sulkemiseen käytettävä, yleensä nouseva ja laskeva puu tai tanko
  2. (merenkulku) aluksen rikiin kuuluva keulanpuoleisesta päästään nivelellä mastoon tuettu pyöröpuu
  3. (ratsastus) esteratsastuksessa esteen yksittäinen puinen tanko; edellinen maassa käytettynä ratsastusharjoituksissa
  4. puiden lauttauksessa käytetty pitkä jono päistään toisiinsa lenkeillä yhdistettyjä tukkeja, uittopuomi

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpuo.mi/

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puomi puomit
genetiivi puomin puomien
partitiivi puomia puomeja
akkusatiivi puomi;
puomin
puomit
sisäpaikallissijat
inessiivi puomissa puomeissa
elatiivi puomista puomeista
illatiivi puomiin puomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puomilla puomeilla
ablatiivi puomilta puomeilta
allatiivi puomille puomeille
muut sijamuodot
essiivi puomina puomeina
translatiivi puomiksi puomeiksi
abessiivi puomitta puomeitta
instruktiivi puomein
komitatiivi puomeine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

halkaisijapuomi, hevospuomi, jaakaripuomi, keulapuomi, kokkapuomi, liivaripuomi, lähtöpuomi, nostopuomi, puolipuomi, puomiliike, puomiliikki, puominosturi, puomivoimistelu, rajapuomi, sulkupuomi, uittopuomi, öljypuomi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • puomi Kielitoimiston sanakirjassa