puuhka
Suomi
muokkaa_LACMA_M.86.266.397.jpg)
Substantiivi
muokkaa- turkiksesta tehty huivi
- turkispuuhka
- edellisen kaltainen muu ilmava, paksu ja kevyt, lämmin huivi
- muhvi: käsien lämpimänä pitämiseen käytettävä putkimainen vaatekappale
- (vanhahtava) vaatteeseen tai jalkineeseen turkiksesta tehty reunus
- kaulan tai vartalon ympärille kierrettävä, aidoista tai keinotekoisista höyhenistä tai vastaavista koostettu nauhamainen asuste
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈpuːhkɑ]
Tavutus
muokkaa- tavutus: puuh‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puuhka | puuhkat |
| genetiivi | puuhkan | puuhkien (puuhkain) |
| partitiivi | puuhkaa | puuhkia |
| akkusatiivi | puuhka; puuhkan |
puuhkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puuhkassa | puuhkissa |
| elatiivi | puuhkasta | puuhkista |
| illatiivi | puuhkaan | puuhkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puuhkalla | puuhkilla |
| ablatiivi | puuhkalta | puuhkilta |
| allatiivi | puuhkalle | puuhkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puuhkana | puuhkina |
| translatiivi | puuhkaksi | puuhkiksi |
| abessiivi | puuhkatta | puuhkitta |
| instruktiivi | – | puuhkin |
| komitatiivi | – | puuhkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puuhka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa< venäjä[2]n sanasta пух (’untuva’, ’nukka’)
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- puuhka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Substantiivi
muokkaapuuhka (10)
- (murteellinen) rinnakkaismuoto sanasta puuska (käsien asento)