pyytäjä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pyytäjä (10)
- henkilö, joka pyytää jotakin joltakulta
- pyydystäjä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpyːt̪æjæ/
- tavutus: pyy‧tä‧jä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyytäjä | pyytäjät |
| genetiivi | pyytäjän | pyytäjien (pyytäjäin) |
| partitiivi | pyytäjää | pyytäjiä |
| akkusatiivi | pyytäjä; pyytäjän |
pyytäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyytäjässä | pyytäjissä |
| elatiivi | pyytäjästä | pyytäjistä |
| illatiivi | pyytäjään | pyytäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyytäjällä | pyytäjillä |
| ablatiivi | pyytäjältä | pyytäjiltä |
| allatiivi | pyytäjälle | pyytäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyytäjänä | pyytäjinä |
| translatiivi | pyytäjäksi | pyytäjiksi |
| abessiivi | pyytäjättä | pyytäjittä |
| instruktiivi | – | pyytäjin |
| komitatiivi | – | pyytäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyytäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. joka pyytää jotakin joltakin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. pyydystäjä
|
Ks. pyydystäjä |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
avunpyytäjä, helmenpyytäjä, karhunpyytäjä
Aiheesta muualla muokkaa
- pyytäjä Kielitoimiston sanakirjassa