rasitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarasitus (39)
- rasittuminen; se mikä rasittaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑsit̪us/
- tavutus: ra‧si‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rasitus | rasitukset |
| genetiivi | rasituksen | rasitusten rasituksien |
| partitiivi | rasitusta | rasituksia |
| akkusatiivi | rasitus; rasituksen |
rasitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rasituksessa | rasituksissa |
| elatiivi | rasituksesta | rasituksista |
| illatiivi | rasitukseen | rasituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rasituksella | rasituksilla |
| ablatiivi | rasitukselta | rasituksilta |
| allatiivi | rasitukselle | rasituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rasituksena | rasituksina |
| translatiivi | rasitukseksi | rasituksiksi |
| abessiivi | rasituksetta | rasituksitta |
| instruktiivi | – | rasituksin |
| komitatiivi | – | rasituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rasitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rasitus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. rasittuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rasitus Kielitoimiston sanakirjassa