SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ratsu (1)

  1. ratsastamiseen käytettävä eläin
    Beduiinit käyttävät usein dromedaareja ratsunaan.
  2. ratsuhevonen
  3. (shakki) hevosenpään muotoinen nappula ♞, ♘
  4. (ylätyyliä) hevonen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈrɑ̝t̪su]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratsu ratsut
genetiivi ratsun ratsujen
partitiivi ratsua ratsuja
akkusatiivi ratsu;
ratsun
ratsut
sisäpaikallissijat
inessiivi ratsussa ratsuissa
elatiivi ratsusta ratsuista
illatiivi ratsuun ratsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ratsulla ratsuilla
ablatiivi ratsulta ratsuilta
allatiivi ratsulle ratsuille
muut sijamuodot
essiivi ratsuna ratsuina
translatiivi ratsuksi ratsuiksi
abessiivi ratsutta ratsuitta
instruktiivi ratsuin
komitatiivi ratsuine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kaupparatsu, kilparatsu, ratsuhevonen, ratsumestari, ratsumies, ratsupaikat, ratsupiiska, ratsupoliisi, ratsupolku, ratsutalli, ratsutila, ratsutilallinen, ratsuväki, runoratsu, sotaratsu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ratsu Kielitoimiston sanakirjassa

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ratsu (gen ratsu, part ratsut)

  1. ratsu
  2. (shakki) ratsu, hevonen
    Ratsuga saab teistest malenditest üle hüpata. – Ratsulla voi hypätä toisten [shakki]nappuloiden yli.

TaivutusMuokkaa

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi ratsu ratsud
Genetiivi ratsu ratsude
Partitiivi ratsut ratsusid
Illatiivi ratsusse ratsudesse

Liittyvät sanatMuokkaa

LähteetMuokkaa