Ratsukko kouluratsastuksessa areenalla

Substantiivi

muokkaa

ratsukko (4-A)

  1. (ratsastus) ratsastajan ja ratsun muodostama toimiva kokonaisuus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑt̪sukːo/
  • tavutus: rat‧suk‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ratsukko ratsukot
genetiivi ratsukon ratsukoiden
ratsukoitten
ratsukkojen
partitiivi ratsukkoa ratsukkoja
ratsukoita
akkusatiivi ratsukko;
ratsukon
ratsukot
sisäpaikallissijat
inessiivi ratsukossa ratsukoissa
elatiivi ratsukosta ratsukoista
illatiivi ratsukkoon ratsukkoihin
ratsukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ratsukolla ratsukoilla
ablatiivi ratsukolta ratsukoilta
allatiivi ratsukolle ratsukoille
muut sijamuodot
essiivi ratsukkona ratsukkoina
ratsukoina
translatiivi ratsukoksi ratsukoiksi
abessiivi ratsukotta ratsukoitta
instruktiivi ratsukoin
komitatiivi ratsukkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ratsuko-
vahva vartalo ratsukko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ratsu + -kko

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa