Katso myös: Rauha
Wikipedia
Katso artikkeli Rauha Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

rauha (9)

  1. häiriötön olotila
  2. riidaton olotila
  3. sodaton tila

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑu̯hɑ/
  • tavutus: rau‧ha

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rauha
genetiivi rauhan
partitiivi rauhaa
akkusatiivi rauha;
rauhan
sisäpaikallissijat
inessiivi rauhassa
elatiivi rauhasta
illatiivi rauhaan
ulkopaikallissijat
adessiivi rauhalla
ablatiivi rauhalta
allatiivi rauhalle
muut sijamuodot
essiivi rauhana
translatiivi rauhaksi
abessiivi rauhatta
instruktiivi
komitatiivi rauhoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rauha-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rauha Kielitoimiston sanakirjassa