Katso myös: Rauha

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rauha (9)

  1. häiriötön olotila
  2. riidaton olotila
  3. sodaton tila

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrɑu̯hɑ/
  • tavutus: rau‧ha

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rauha
genetiivi rauhan
partitiivi rauhaa
akkusatiivi rauha;
rauhan
sisäpaikallissijat
inessiivi rauhassa
elatiivi rauhasta
illatiivi rauhaan
ulkopaikallissijat
adessiivi rauhalla
ablatiivi rauhalta
allatiivi rauhalle
muut sijamuodot
essiivi rauhana
translatiivi rauhaksi
abessiivi rauhatta
instruktiivi
komitatiivi rauhoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rauha-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

erillisrauha, hautarauha, ikirauha, joulurauha, kirkkorauha, kotirauha, koulurauha, käräjärauha, linnarauha, luonnonrauha, maailmanrauha, mielenrauha, naisrauha, rajarauha, rauhanaate, rauhanaika, rauhanasia, rauhanehto, rauhanenkeli, rauhanjuhla, rauhankonferenssi, rauhankyyhky, rauhankyyhkynen, rauhanliike, rauhanmarssi, rauhanmies, rauhanpalkinto, rauhanpiippu, rauhanpolitiikka, rauhanpyrkimys, rauhansopimus, rauhantahto, rauhantila, rauhantuomari, rauhanturvaaja, rauhantyö, rauhanvaltuuskunta, rauhanvetoomus, ruokarauha, sielunrauha, tunnonrauha, työrauha, välirauha, yörauha

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rauha Kielitoimiston sanakirjassa