rottakuningas
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- rykelmä rottia, jotka ovat takertuneet kiinni toisiinsa hännästään; päätyy normaalisti niiden rottien menehtymiseen, jotka eivät pääse irtautumaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrot̪ːɑˌkuniŋːɑs/
- tavutus: rot‧ta‧ku‧nin‧gas
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rottakuningas | rottakuninkaat |
| genetiivi | rottakuninkaan | rottakuninkaiden rottakuninkaitten |
| partitiivi | rottakuningasta | rottakuninkaita |
| akkusatiivi | rottakuningas; rottakuninkaan |
rottakuninkaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rottakuninkaassa | rottakuninkaissa |
| elatiivi | rottakuninkaasta | rottakuninkaista |
| illatiivi | rottakuninkaaseen | rottakuninkaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rottakuninkaalla | rottakuninkailla |
| ablatiivi | rottakuninkaalta | rottakuninkailta |
| allatiivi | rottakuninkaalle | rottakuninkaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rottakuninkaana | rottakuninkaina |
| translatiivi | rottakuninkaaksi | rottakuninkaiksi |
| abessiivi | rottakuninkaatta | rottakuninkaitta |
| instruktiivi | – | rottakuninkain |
| komitatiivi | – | rottakuninkaine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rottakuninkaa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rottakuningas- | |
Etymologia
muokkaa- yhdyssana sanoista rotta ja kuningas << saksan sanasta Rattenkönig
Käännökset
muokkaa1. rykelmä rottia, jotka ovat takertuneet kiinni toisiinsa hännästään
|
|