rotta

Katso myös: Rotta

Suomi

[1] Ruskea rotta

Substantiivi

rotta (10)

1. (yleisesti) mikä tahansa rottien sukuun (Rattus) kuuluva rottaeläinten laji tai sellaisen yksilö
2. (erityisesti) isorotta (Rattus norvegicus) tai sen
3. (arkikieltä) luonteeltaan kiero tai vahingontekoon taipuvainen henkilö

   Noi alkaa jo olla vähän rotan hommia, tommoset.

4. (nettislangia, halventava) sossurotta, sossupummi; työtön tai toimeentulotuella elävä

   Itkettää koska olen köyhä rotta ja rahat taas loppu, 10 euroa kuun loppuun asti ja kaapissa kaksi omenaa + puoli pakettia kaurapuuroa. (ylilauta.org, 22.1.2018)

Ääntäminen

• IPA: /ˈrot̪ːɑ/
• tavutus: rot‧ta

Käännökset

1. mikä tahansa Rattus-suvun rottaeläin

azeri: siçovul bulgaria: плъх m. englanti: rat espanja: rata f. hollanti: rat m./f. islanti: rotta f. italia: ratto m. kroaatti: štakor m. latvia: žurka f. liettua: žiurkė f. mandariinikiina: 鼠 (shǔ) norja (bokmål): rotte m./f. norja (nynorsk): rotte f. pohjoissaame: roahttu portugali: ratazana puola: szczur m.

ranska: rat m. ruotsi: råtta saksa: Ratte f. serbia: pacov, пацов m. tanska: rotte tiibet: ཙི་ཙི་ཆེན་ tšekki: potkan m., krysa f. turkki: keme, sıçan ukraina: пацюк m., щур m. unkari: patkány uzbekki: kalamush valkovenäjä: пацук m. waropen: afuno venäjä: крыса f. viro: rott

Liittyvät sanat

• hiiri
• tuholainen

Johdokset

• adjektiivit: rottamainen
• verbit: rottailla

Yhdyssanat

• antilooppirotta, hyppyrotta, isorotta, kesyrotta, kirkonrotta, konttorirotta, mustarotta, naarasrotta, pussirotta, rotanhäntä, rotankolo, rotanloukku, rotanmyrkky, rotanpyydys, rotanraato, rottaeläimet, rottasota, vesirotta

• rottakenguru
• rottakuningas

Idiomit

• köyhä kuin kirkonrotta
  1. aivan varaton, rutiköyhä

Aiheesta muualla

• rotta Kielitoimiston sanakirjassa
• rotta Tieteen termipankissa
• Artikkeli 696 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Fääri

Substantiivi

rotta f.

1. rotta

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö			monikko
	epämääräinen	määräinen		epämääräinen	määräinen
nominatiivi	rotta	rottan		rottur	rotturnar
akkusatiivi	rottu	rottuna		rottur	rotturnar
datiivi	rottu	rottunni		rottum	rottunum
genetiivi	rottu	rottunnar		rotta rottna	rottanna rottnanna

rotta f.

1. rotta

Italia

Adjektiivi

rotta

1. (taivutusmuoto) feminiini sanasta rotto

Substantiivi

rotta f. (monikko rotte[luo])

1. (sodankäynti) pako, vetäyminen epäjärjestyksessä
2. kurssi, reitti

   La nave libica in rotta verso porto egiziano

   Libyalainen laiva kurssilla kohti egyptiläistä satamaa