ruhtinaallinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaruhtinaallinen (38) (komparatiivi ruhtinaallisempi, superlatiivi ruhtinaallisin) (taivutus [luo])
- aatelisarvon ruhtinas omaava; ruhtinaalle ominainen
- Hän kuuluu Monacon ruhtinaalliseen sukuun isänsä kautta.
- Zimbabwen presidentti järjestää jälleen ruhtinaalliset syntymäpäiväjuhlat (yle.fi)
- Opiskelijat yllättivät omaishoitajat hemmottelupäivällä: "Ihan ruhtinaallista" (yle.fi)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈruht̪iˌnɑːlːinen/
- tavutus: ruh‧ti‧naal‧li‧nen
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ruhtinaallinen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaaruhtinaallinen (38)
- ruhtinasperheen, -suvun jäsen tai muuten ruhtinaan arvon omaava henkilö
- Kaikki Suomen ruhtinaalliset ovat kuolleet.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruhtinaallinen | ruhtinaalliset |
genetiivi | ruhtinaallisen | ruhtinaallisten ruhtinaallisien |
partitiivi | ruhtinaallista | ruhtinaallisia |
akkusatiivi | ruhtinaallinen; ruhtinaallisen |
ruhtinaalliset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruhtinaallisessa | ruhtinaallisissa |
elatiivi | ruhtinaallisesta | ruhtinaallisista |
illatiivi | ruhtinaalliseen | ruhtinaallisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruhtinaallisella | ruhtinaallisilla |
ablatiivi | ruhtinaalliselta | ruhtinaallisilta |
allatiivi | ruhtinaalliselle | ruhtinaallisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruhtinaallisena (ruhtinaallisna) |
ruhtinaallisina |
translatiivi | ruhtinaalliseksi | ruhtinaallisiksi |
abessiivi | ruhtinaallisetta | ruhtinaallisitta |
instruktiivi | – | ruhtinaallisin |
komitatiivi | – | ruhtinaallisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruhtinaallise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruhtinaallis- |