Katso myös: Teini
Wikipedia
Katso artikkeli Teini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

teini (5)

  1. nuori, 13–19 vuoden ikäinen henkilö
  2. (vanhentunut) opiskelija

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ei̯ni/, [ˈteini]
  • tavutus: tei‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teini teinit
genetiivi teinin teinien
(teinein)
partitiivi teiniä teinejä
akkusatiivi teini;
teinin
teinit
sisäpaikallissijat
inessiivi teinissä teineissä
elatiivi teinistä teineistä
illatiivi teiniin teineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi teinillä teineillä
ablatiivi teiniltä teineiltä
allatiivi teinille teineille
muut sijamuodot
essiivi teininä teineinä
translatiivi teiniksi teineiksi
abessiivi teinittä teineittä
instruktiivi teinein
komitatiivi teineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • ruotsin djäkne << muinaiskreikan διάκονος (diḗkonos), vrt. diakoni
  • nuorta henkilö tarkoittava merkitys on omaksuttu englannin teen << teenager -sanoista, ikäväli 13–19 vuotta tulee siitä, että englannin kielen lukusanat 13–19 päättyvät -teen

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

massateini, teini-ikä, teiniaika, teinikunta, teinilaulu, teininkulku, teininkäynti, teinipastori, teinipoika, teiniraha, teinityttö, varhaisteini

Aiheesta muualla

muokkaa
  • teini Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Teini. Kotimaisten kielten keskus