uuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauuttaminen (38)
- uuton käyttö tai toteutus menetelmänä, uuton hyödyntäminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uuttaminen | uuttamiset |
genetiivi | uuttamisen | uuttamisten uuttamisien |
partitiivi | uuttamista | uuttamisia |
akkusatiivi | uuttaminen; uuttamisen |
uuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uuttamisessa | uuttamisissa |
elatiivi | uuttamisesta | uuttamisista |
illatiivi | uuttamiseen | uuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uuttamisella | uuttamisilla |
ablatiivi | uuttamiselta | uuttamisilta |
allatiivi | uuttamiselle | uuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uuttamisena (uuttamisna) |
uuttamisina |
translatiivi | uuttamiseksi | uuttamisiksi |
abessiivi | uuttamisetta | uuttamisitta |
instruktiivi | – | uuttamisin |
komitatiivi | – | uuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uuttamis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. uuton käyttö tai toteutus menetelmänä, uuton hyödyntäminen
Ks. uutto |
Liittyvät sanat
muokkaaVerbi
muokkaauuttaminen
- (taivutusmuoto) IV-infinittiv verbistä uuttaa