vanja
Katso myös: Vanja, vänja |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (halventava) venäläinen
- Uraliin, taakse sen, juoksee vanjat / kuuluu vinha läiske tossujen. -- Uraliin, 1942
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑnjɑ/
- tavutus: van‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vanja | vanjat |
genetiivi | vanjan | vanjojen (vanjain) |
partitiivi | vanjaa | vanjoja |
akkusatiivi | vanja; vanjan |
vanjat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vanjassa | vanjoissa |
elatiivi | vanjasta | vanjoista |
illatiivi | vanjaan | vanjoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vanjalla | vanjoilla |
ablatiivi | vanjalta | vanjoilta |
allatiivi | vanjalle | vanjoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vanjana | vanjoina |
translatiivi | vanjaksi | vanjoiksi |
abessiivi | vanjatta | vanjoitta |
instruktiivi | – | vanjoin |
komitatiivi | – | vanjoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vanja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vanja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9