vanki

Suomi

Substantiivi

vanki (5-G)

1. rikoksen vuoksi vapausrangaistusta vankilassa suorittava henkilö
2. vihollisen kiinni ottama henkilö, sotavanki
3. muuten tahdon vastaisesti kiinni pidetty henkilö, esim. panttivanki

   Vähän tämän jälkeen rosvopäällikkö joutui läheisellä Storoževin niemellä piilottelevan toisen rosvojoukkion vangiksi. (ort.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑŋki/, [ˈʋɑŋki]

• tavutus: van‧ki

Etymologia

keskiaikainen ruotsalainen laina

Käännökset

1. vankilassa oleva henkilö

azeri: dustaq englanti: prisoner espanja: preso m., prisionero m. hollanti: gevangene n. inarinsaame: faŋgâ islanti: fangi latvia: gūsteknis, ieslodzītais liivi: vaņgnikā pohjoissaame: fáŋga puola: więzień m.

ranska: prisonnier m. romani (Suomen): stardo ruotsi: fånge saksa: Gefangener m., Gefangene f. slovakki: väzeň m. tšekki: vězeň, zajatec turkki: tutsak ukraina: в'язень m. venäjä: пленник m., узник m. viro: vang

Liittyvät sanat

istua, lusia, ottaa vanki, rikollinen, kriminaali

Johdokset

• substantiivit: vankila
• verbit: vangita, vangituttaa

Yhdyssanat

elinkautisvanki, haamuvanki, kaleerivanki, kuritushuonevanki, luottovanki, mielipidevanki, miesvanki, pakkotyövanki, panttivanki, rangaistusvanki, sakkovanki, sotavanki, tutkintavanki, vanginpuku, vanginvartija, vankeinhoito, vankikarkuri, vankikoppi, vankileiri, vankilento, vankimielisairaala, vankiselli, vankityrmä, vankityö

Aiheesta muualla

• vanki Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 388 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa