Vokaali

Substantiivi

muokkaa

vokaali (6)

Katso artikkeli Vokaali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (fonetiikka, kielitiede) (yleensä) soinnillinen äänne, jota äännettäessä ilmavirta pääsee etenemään esteettä suun keskilinjalla ja joka voi toimia tavun ytimenä
    Suomen kielen vokaaleja ovat a, e, i, o, u, y, å, ä ja ö.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈʋo̞kɑːli]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vokaali vokaalit
genetiivi vokaalin vokaalien
vokaaleiden
vokaaleitten
partitiivi vokaalia vokaaleita
vokaaleja
akkusatiivi vokaali;
vokaalin
vokaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi vokaalissa vokaaleissa
elatiivi vokaalista vokaaleista
illatiivi vokaaliin vokaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vokaalilla vokaaleilla
ablatiivi vokaalilta vokaaleilta
allatiivi vokaalille vokaaleille
muut sijamuodot
essiivi vokaalina vokaaleina
translatiivi vokaaliksi vokaaleiksi
abessiivi vokaalitta vokaaleitta
instruktiivi vokaalein
komitatiivi vokaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vokaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset

muokkaa
  • Sanaa käytetään joskus virheellisesti myös tarkoittamaan lauluja (engl. vocals), kts. vokalisti

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

etuvokaali, kaksoisvokaali, puolivokaali, sidosvokaali, švaavokaali, takavokaali, umpivokaali, vokaalimusiikki, vokaalisointu, vokaalivartalo, välivokaali

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vokaali Kielitoimiston sanakirjassa
  • vokaali Tieteen termipankissa
  • vokaali Suomen etymologisessa sanakirjassa