kierre
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- itsensä ympäri kiertävä käyrä
- kartio- tai lieriöpintaa ympäri kiertävä käyrä, lieriön geodeettinen viiva
- ruuvin kierre
- (kuvaannollisesti, negatiivisissa yhteyksissä) itseään ruokkiva kehä; tilanne, jossa asian huono tila saa sen edelleen huononemaan
- velkakierre, juomakierre
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkie̯rːeˣ/
- tavutus: kier‧re
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kierre | kierteet |
genetiivi | kierteen | kierteiden kierteitten |
partitiivi | kierrettä | kierteitä |
akkusatiivi | kierre; kierteen |
kierteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kierteessä | kierteissä |
elatiivi | kierteestä | kierteistä |
illatiivi | kierteeseen | kierteisiin kierteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kierteellä | kierteillä |
ablatiivi | kierteeltä | kierteiltä |
allatiivi | kierteelle | kierteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kierteenä | kierteinä |
translatiivi | kierteeksi | kierteiksi |
abessiivi | kierteettä | kierteittä |
instruktiivi | – | kiertein |
komitatiivi | – | kierteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiertee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kierret- |
Käännökset muokkaa
1. itseään kiertävä käyrä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: kierteellinen, kierteinen
Yhdyssanat muokkaa
alakierre, inflaatiokierre, juomakierre, kierreharja, kierrehyppy, kierrejousi, kierrekaira, kierrekansi, kierrekansio, kierrekantinen, kierrekiinnitys, kierrekorkki, kierrelaukaus, kierrelehtiö, kierreleuka, kierrelyönti, kierremutteri, kierrepallo, kierrepora, kierreportaat, kierrepultti, kierrepää, kierretappi, kierretulkki, kierretulppa, kierretyökalu, kierreura, kierrevatkain, ruuvikierre, ryyppykierre, sisäkierre, syöksykierre, ulkokierre, vaakakierre, varustelukierre, vekselikierre, velkakierre, yläkierre
Aiheesta muualla muokkaa
- kierre Kielitoimiston sanakirjassa