pähkinä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
pähkinä (12)
- (kasvitiede) kuiva, aukeamaton hedelmä, joka sisältää vain yhden siemenen. Kaupallisesti ja arkikielessä nimitetään muunkin laisia kovia syötäviä paljon rasvaa ja valkuaista sisältäviä hedelmiä tai sellaisen osia pähkinöiksi.
- ongelma tai tehtävä
- Tässä sinulle pähkinä purtavaksi.
- Tuo tehtävä onkin pähkinä purtavaksi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpæhkinæ/
- tavutus: päh‧ki‧nä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pähkinä | pähkinät |
| genetiivi | pähkinän | pähkinöiden pähkinöitten (pähkinäin) |
| partitiivi | pähkinää | pähkinöitä |
| akkusatiivi | pähkinä; pähkinän |
pähkinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pähkinässä | pähkinöissä |
| elatiivi | pähkinästä | pähkinöistä |
| illatiivi | pähkinään | pähkinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pähkinällä | pähkinöillä |
| ablatiivi | pähkinältä | pähkinöiltä |
| allatiivi | pähkinälle | pähkinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pähkinänä | pähkinöinä |
| translatiivi | pähkinäksi | pähkinöiksi |
| abessiivi | pähkinättä | pähkinöittä |
| instruktiivi | – | pähkinöin |
| komitatiivi | – | pähkinöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pähkinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. hedelmä
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
acajoupähkinä, cashewpähkinä, hasselpähkinä, jalopähkinä, kolapähkinä, kookospähkinä, koolapähkinä, maapähkinä, muskottipähkinä, parapähkinä, pekaanipähkinä, pistaasipähkinä, pähkinähakki, pähkinäkakku, pähkinälehto, pähkinänkuori, pähkinänruskea, pähkinänsydän, pähkinänsärkijä, pähkinäpensas, pähkinäpuinen, pähkinäpuu, pähkinärouhe, pähkinäsakset, pähkinäsuklaa, pähkinäöljy, saksanpähkinä, suolapähkinä, vesipähkinä