aistimus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaistimus (39)
- aistintoiminne, aistien välityksellä koettu fysiologinen tai psyykkinen havainto t. tuntemus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑi̯st̪imus/
- tavutus: ais‧ti‧mus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aistimus | aistimukset |
genetiivi | aistimuksen | aistimusten aistimuksien |
partitiivi | aistimusta | aistimuksia |
akkusatiivi | aistimus; aistimuksen |
aistimukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aistimuksessa | aistimuksissa |
elatiivi | aistimuksesta | aistimuksista |
illatiivi | aistimukseen | aistimuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aistimuksella | aistimuksilla |
ablatiivi | aistimukselta | aistimuksilta |
allatiivi | aistimukselle | aistimuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aistimuksena | aistimuksina |
translatiivi | aistimukseksi | aistimuksiksi |
abessiivi | aistimuksetta | aistimuksitta |
instruktiivi | – | aistimuksin |
komitatiivi | – | aistimuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aistimukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aistimus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- aistimus Kielitoimiston sanakirjassa
- aistimus Tieteen termipankissa
- aistimus Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 1096 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa