epifania

Suomi

epifania (12)

yliluonnollinen ilmestys- tai valaistumiskokemus
äkillinen syvällinen oivallus tai keksintö
loppiainen
(kristinusko) itämaisten tietäjien enkeliltä saama ilmoitus Jeesuksen syntymästä
(kristinusko) eräissä kirkkokunnissa kirkkovuoden jakso, joka kestää loppiaispäivästä laskiaistiistaihin

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	epifania	epifaniat
genetiivi	epifanian	epifanioiden epifanioitten (epifaniain)
partitiivi	epifaniaa	epifanioita
akkusatiivi	epifania; epifanian	epifaniat
sisäpaikallissijat
inessiivi	epifaniassa	epifanioissa
elatiivi	epifaniasta	epifanioista
illatiivi	epifaniaan	epifanioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	epifanialla	epifanioilla
ablatiivi	epifanialta	epifanioilta
allatiivi	epifanialle	epifanioille
muut sijamuodot
essiivi	epifaniana	epifanioina
translatiivi	epifaniaksi	epifanioiksi
abessiivi	epifaniatta	epifanioitta
instruktiivi	–	epifanioin
komitatiivi	–	epifanioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	epifania-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. ilmestys- tai valaistumiskokemus