Katso myös: Hillo
Wikipedia
Katso artikkeli Hillo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Hilloa

Substantiivi

muokkaa

hillo (1)

  1. marjoista tai hedelmistä ja sokerista keitetty makeanmakuinen seos, jota käytetään esimerkiksi leivonnaisissa
    Hillot sisältävät yleensä myös jotakin sallittua säilöntäainetta.
  2. (slangia) raha

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhilːo/
  • tavutus: hil‧lo

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hillo hillot
genetiivi hillon hillojen
partitiivi hilloa hilloja
akkusatiivi hillo;
hillon
hillot
sisäpaikallissijat
inessiivi hillossa hilloissa
elatiivi hillosta hilloista
illatiivi hilloon hilloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hillolla hilloilla
ablatiivi hillolta hilloilta
allatiivi hillolle hilloille
muut sijamuodot
essiivi hillona hilloina
translatiivi hilloksi hilloiksi
abessiivi hillotta hilloitta
instruktiivi hilloin
komitatiivi hilloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hillo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hillomarja, hillomunkki, hillopurkki, hillosipuli, hillotolppa, hillotäytteinen, hillotölkki, karviaishillo, karviaismarjahillo, kirsikkahillo, kuningatarhillo, lakkahillo, luumuhillo, mansikkahillo, marjahillo, mustikkahillo, omenahillo, pihlajanmarjahillo, puolukkahillo, raparperihillo, vadelmahillo, vattuhillo

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hillo Kielitoimiston sanakirjassa