Substantiivi

muokkaa

huomautus (39)

  1. jnk asian tarkennukseksi tai täydennykseksi esitetty selitys
    Perheen lapsen koulutodistukseen oli lisätty huomautus: ”Isä juoppo”.
  2. muistutus
  3. moite, nuhde, varoitus
    Virkamies sai sanomisistaan kirjallisen huomautuksen.
  4. (oikeustiede) laissa määrätty rangaistus vähäisestä rikkomuksesta
    Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhuo̯mɑu̯t̪us/ tai /ˈhuo̯mɑˌut̪us/
  • tavutus: huo‧mau‧tus / huo‧ma‧u‧tus

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • huomautus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 292, 2204 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa